Viime viikolla oli ensimmäisiä aurinkoisia päiviä. Tänään oikein kylvetään auringossa. On se vaan, niin hienoa, kun kevät tulee. Odottelen niitä sunnuntai-iltapäiviä, kun voi laittaa kahvin termariin ja mennä istumaan talon eteläpäätyyn penkille mukana juuri uunista otettuja tuoreita omenaviinereitä. Mummon kutoma pieni villamatto on ankarimman talven palvellut autoni tuulilasin peitteenä, mutta nyt se kohta pääsee taas penkille aurinkoon kevätpäivien lämmikkeeksi.
Saari on täynnä kauniita vanhoja taloja. Monet niistä ovat talvella tyhjillään. Kesän tullen niihin muuttaa kuin muuttolinnut monen polven perheet ja serkut perheineen. Kunnes taas ennen jäiden tuloa talot tyhjenevät kylmimmäksi talviajaksi. Kesällä täällä ihmismäärä moninkertaistuu ja turismi herää ja tuo omat tulonsa. Käsityöpuojit ja kahvilat avautuvat, kirpputoripöytiä ilmestyy teiden varsille ja kotipihoille.
No comments:
Post a Comment